Keskittäminen vie vammaisten henkilöiden oikeuksia taaksepäin
Etelä-Saimaassa 16.9.2025 Raimo Penttilä nosti esiin huolen hoivapalvelujen
keskittämisestä. Sama ilmiö näkyy vammaisten asumispalveluissa, joita hyvinvointialueet
keskittävät kiihtyvällä tahdilla. Palvelut siirretään kauemmas tai resurssia kavennetaan, mikä
kaventaa mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään.
THL:n Työpaperi 26/2024 muistuttaa, että henkilöstön riittävyys ratkaisee palvelujen laadun
ja asiakkaiden turvallisuuden. Ilman riittävää ja koulutettua henkilöstöä yksilöllinen tuki
heikkenee, arki turvattomuus kasvaa ja opitut taidot häviävät. Keskittäminen ja resurssien
karsiminen pahentavat tilannetta.
Valtakunnallisen Kehas-hankkeen myötä kehitetty pitkäjänteinen kehitystyö on osoittanut,
että yksilölliset ratkaisut, osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön tuki parantavat
asiakkaiden arkea merkittävästi.
Kehitysvammaisen henkilön emotionaalinen ikä voi olla huomattavasti alempi kuin
biologinen ikä. Muutto uuteen asumisyksikköön tai henkilöstön vähentäminen voi tuntua
pelottavalta ja turvattomalta. Taidot ja rutiinit, joita on vuosien aikana opittu, eivät siirry
helposti uuteen ympäristöön. Kaikki aiempi kehitystyö yhteisöllisen asumisen ja yksilöllisen
tuen kehittämiseksi olisi tällöin mennyt hukkaan.
Ihmisen perustarpeet eivät häviä keskittämisessä. Pienet palveluntuottajat ja yksityinen
sektori tarjoavat joustavia, yksilöllisiä ratkaisuja, jotka turvaavat opittujen taitojen säilymisen
ja turvallisen arjen.
Hyvinvointialueet vahvistavat omaa palvelutuotantoaan ja vähentävät ostopalveluja. Tämä
voi yksipuolistaa palveluja, kaventaa valinnanvapautta ja jättää yksilölliset tarpeet
huomioimatta. Vaikka resurssit ovat vähissä, niiden on turvattava riittävä henkilökunta,
yksilöllinen tuki ja turvallinen arki – ei paluu laitosratkaisuihin.
Keskittämistä perustellaan taloudella, mutta todellisuudessa se maksaa: yksinäisyys,
syrjäytyminen ja raskaampien palvelujen tarve lisääntyvät, mikä kasvattaa kustannuksia
sekä ihmisille että yhteiskunnalle.
Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimukseen, joka takaa oikeuden asua osana yhteisöä
ja saada tuki siellä, missä ihminen elää. Keskittäminen vie kehitystä vastakkaiseen suuntaan
ja uhkaa sopimuksen toteutumista.
Yhdenvertaisuus ei ole valinnainen kustannuserä. Se on perusoikeus.
Marja-Liisa Haapakorva
sairaanhoitaja, kunta- ja aluevaltuutettu (sd.)