Valikko Sulje

Joutsenon Sos.dem. työväenyhdistys ry

Yhteystiedot

Työväentalo

Huvitie 7, 54100 Joutseno

Tutustu ao.linkistä työväentalon Facebook-sivuihin. Näet kuvia työväentalon eri tilaisuuksista.

https://www.facebook.com/Joutsenon-Ty%C3%B6v%C3%A4entalo-104405427640651

Ota yhteyttä:

  • puheenjohtaja Risto Kakkola p. 0407635780, risto.kakkola@pp.inet.fi
  • varapuheenjohtaja Asko Karppanen p. 0505242056
  • Markku Huotarinen p. 0400308081

Talomme on varattavissa häihin, syntymäpäiviin, erilaisiin juhliin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin.

Tapahtumat

Kesäkuun kuukausikokous perinteisesti Apteekkarin huvilalla eli Hinkanlahden huvilalla tiistaina 21.6.2022 klo 17.30. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta kertoo ajankohtaiset asiat. Aloitellaan kahvilla. Johtokunta klo 17. Sauna lämpiää ja makkarat paistetaan. Tilaisuus avoin koko jäsenistölle.

 

Edustajamme

Edustajamme kunnallisissa luottamustehtävissä

Lasse Hasari, Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallituksen jäsen

Markku Huotarinen, tarkastuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuuston 5. varajäsen

Sanna Kemppainen, lasten ja nuorten lautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunginvaltuuston 1. varajäsen

Erkki Kämäräinen, Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja

Markku Liimatta, Etelä-Karjalan jätelautakunnan puheenjohtaja

Jani Rossi, Eksoten valtuuston varajäsen

Arto Suutarinen, tarkastuslautakunnan varajäsen

Risto Kakkola, aluevaltuuston jäsen, tarkastuslautakunnan jäsen

Yhdistyksen johtokunta v. 2022

Risto Kakkola, puheenjohtaja, Asko Karppanen, varapuheenjohtaja, Sari Päivinen, sihteeri, Lasse Hasari, varasihteeri, Erkki Kämäräinen, Markku Huotarinen, Sanna Kemppainen, Harri Kortelainen, Arto Suutarinen, Antero Kilpiä, varajäsenet Antti Sirppiniemi, Markku Timonen

Vasemmalta Asko Karppanen, Erkki Kämäräinen, Risto Kakkola, Markku Huotarinen, Lasse Hasari, Harri Kortelainen, Antero Kilpiä.

Historia

Tutustu työväentalon historiaan alla olevasta tekstistä ja oheisesta linkistä: http://saimaanteatteri.fi/?page_id=1100

Honkalahden sahan rakentajien ja muun työväen keskuudessa heräsi kiinnostus työväenliikettä kohtaan. Tammikuun 13. päivänä vuonna 1907 kutsuttiin kunnan tuvalle koolle kokous keskustelemaan työväenyhdistyksen perustamiseksi.

Kokouksen aluksi puuseppä Tenhunen kertoi sosialistisen aatteen ja yhteenliittymisen merkityksestä. Puheen jälkeen suoritetussa koekirjautumisessa jäseneksi kirjautui 80 henkilöä. Samassa kokouksessa hyväksyttiin Suomen Työläisliiton säännöt, joiden pohjalta ja liiton alaosastona päätettiin ryhtyä toimimaan. Yhdistyksen nimeksi valittiin Honkalahden Sahan Sos.dem. Työväenyhdistys. Puheenjohtajaksi valittiin M. Laine ja sihteeriksi valittiin Oskar Siippainen. Samalla nimettiin huvitoimikunta. Yhdistyksen toiminta lähti liikkeelle valistustoiminnan merkeissä. Järjestettiin tilaisuuksia, joissa perehdyttiin puoluetoiminnassa tarvittaviin tehtäviin, esitelmien pitoa, puheita ja kysymysten alustamista. Perustamisvuoden lopussa aloitti toimintansa yhdistysten jäsenten välinen lukurengas, joka yhden markan keräyksillä hankki viikoittain ilmestyvän teoksen. Alkuvuosina yhdistyksen piiriin perustettiin Saha- ja lautatarhaosasto vuonna 1910, Torppariosasto vuonna 1908, Kirvesmiesten ammattiosasto vuonna 1909, Metalliosasto vuonna 1909. Paperi- ja selluloosatyöväen ammattiosasto perustettiin vuonna 1909 ja osasto liittyi Haukilahden työväenyhdistykseen vuonna 1914.

Honkalahden työväenyhdistys toimi kansalaissotaa edeltäneen ajan puoluetoiminnan vetävänä yhdistyksenä aluksi yksin ja myöhemmin kunnallisjärjestön puitteissa yhdessä Haukilahden ja Korvenkylän yhdistysten kanssa. Vetäjänä yhdistys oli myös Kansalaissodan onnettomissa pyörteissä. Honkalahteen perustettiin järjestyskaarti vuonna 1917. Haukilahden yhdistys ei kaartia perustanut vaan halukkaita kehotettiin liittymään Honkalahden kaartiin. Kansalaissodassa rintamalinja kulki Joutsenossa ja Joutsenossakin taisteltiin. Taisteluissa, vankileireillä ja teloituksissa kuoli noin 150 Joutsenon punakaartilaista.

Paperi- ja selluloosatyöväen ammattiosaston keskuudessa lähti ajatus oman työväenyhdistyksen perustamisesta. 15.2.1914 kokoontui asiasta kiinnostunut väki Pietari Martikan talossa keskustellakseen oman yhdistyksen perustamiseksi. 1.3.1914 pidettiin perustava kokous samassa paikassa ja päätettiin perustaa Haukilahden työväenyhdistys ja yhdistys hyväksyi Suomen Työläisliiton säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin J. Vähä. Toiminta aloitettiin Raution talossa ja vuokraa maksettiin markka kokoukselta ja viisi markkaa iltamista. Vuokraan sisältyi polttopuut.

Haukilahden yhdistyksen alkuvuodet kuluivat talon rakennushankkeessa eikä toiminta päässyt kunnolla käyntiin. V. 1917 neuvoteltiin Honkalahden ja Haukilahden työväenyhdistysten yhdistämisestä. Haukilahti hylkäsi yhdistymisen. Kansalaissodan jälkeen oli toiminta pysähdyksissä ja päätettiin lakkauttaa toiminta ja siirtää varat Honkalahden työväenyhdistykselle. Kaikkia ei tämä päätös kuitenkaan miellyttänyt vaan kutsuttiin koolle uusi kokous. Kokouksen päätöksellä toimintaa päätettiin jatkaa ja yksimielinen päätös oli, että yhdistys pysyy edelleen sosialidemokraattisessa puolueessa.

Kansalaissodan jälkeen Honkalahden yhdistys erosi Sosialidemokraattisesta puolueesta äänestyksen jälkeen ja liittyi Suomen Sosialistiseen puolueeseen. Sosialidemokraatteja kannattaneet liittyivät Haukilahden työväenyhdistykseen. Eduskunnan säätämien ns. kommunistilakien takia Honkalahden työväenyhdistys joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1930 ja Honkalahden työväentalo siirtyi tällöin Sos.dem. puolueen omistukseen.

Vuonna 1950 Haukilahden työväenyhdistys muutti nimensä Joutsenon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:ksi paremmin toimintaa vastaavana. Puolueen hajaannus toteutui myös Joutsenossa. Sodan jälkeen neljä henkilöä erosi yhdistyksestä liittyäkseen SKDL:n jäseneksi. Suurin suuntakysymysten selvittely käytiin v. 1960. Tällöin todettiin, että osa yhdistyksen jäsenistä oli TPSL:n toiminnassa. Kokous päätti kutsua edustajansa pois kunnallisjärjestöstä ja valitsi heidän tilalleen uudet edustajat. Yhdistys katsoi eronneeksi 13 henkilöä ja 4 jäsentä erotettiin. Naisjaosto erosi Sos.dem. Naisliitosta ja liittyi Sos.dem. Naisten Keskusliittoon. TPSL:n toiminta oli aika vilkasta Joutsenossa. 1970-luvun alussa paikallinen TPSL:n puolueosasto lakkautettiin ja jäsenistö siirtyi Joutsenon Sos.dem. työväenyhdistykseen.

1990-luvun alussa virisi lähinnä Joutsenon yhdistyksen keskuudessa ajatus kunnallisjärjestön lakkauttamisesta puolueen sääntöjen mukaisesti. Katsottiin että samat ihmiset toimivat kumminkin yhdistysten johtokunnissa ja kunnallisjärjestössä eikä puolueen säännötkään tukeneet kahden yhdistyksen kunnallisjärjestöä. Vastustusta löytyi niin Joutsenon kuin Korvenkylän yhdistyksistä, mutta lopulta päätökset tehtiin yksimielisesti. Päätös on osoittautunut toimivaksi. Joutsenon yhdistys otti kunnallisjärjestön tehtävät hoitaakseen ja Korvenkylän yhdistyksen puheenjohtaja osallistuu Joutsenon yhdistyksen johtokunnan kokouksiin. Kuukausikokouksiin kutsutaan koko kunnan järjestöväki.

Joutsenon sosialidemokraatit ovat koko historiansa ajan osallistuneet tiiviisti kotikunnan kehittämiseen. Oskar Siippainen valittiin v. 1916 Joutsenon kuntakokouksen esimieheksi, yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraattina Suomessa. Seuraavaan puheenjohtajuuteen menikin sitten kuutisenkymmentä vuotta, kunnes vaalikaudeksi 1973 – 1976 yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Johannes Vepsäläinen tuli valituksi kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Kakkola toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2001 – 2004 sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajan 2005 – 2008. Joutseno muuttui kaupungiksi 31.12.2004. Joutseno liittyi Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Risto Kakkola toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2013 – 2016 ja 2017 – 9.8.2021.

Honkalahden työväenyhdistyksen jäsen Sofia Hjulgren valittiin v. 1913 eduskuntavaaleissaViipurin läänin itäisestä vaalipiiristä kansanedustaksi ensimmäisenä joutsenolaisena. Sen jälkeen ei joutsenolaista sosialidemokraattia ole kansanedustajaksi valittu.

Työväentalot ovat kautta aikain olleet työväenliikkeen kokoontumispaikkoja. Honkalahteen rakentui ensimmäinen työväentalo v. 1910 ja se sijaitsi nykyisen talon paikalla. Uusi talo rakentui v. 1949 ja talo on saneerattu opetusministeriön tuella ja ohjauksella 1980-luvulla perusteellisesti.

Haukilahteen rakentui ensimmäinen työväentalo v. 1922 nykyisen Haukilahdentien varteen. Tämä talo ei ollut oikein missään vaiheessa käyttökunnossa ja se myytiin v. 1928. Uusi talo ”Katajisto” rakennettiin valmistui v. 1929. Samaan aikaan Honkalahden työväentalo siirtyi Haukilahden työväenyhdistyksen haltuun ja toiminta siirtyi sinne. Talo oli vuokralla v. 1952 asti, jolloin talo myytiin Joutseno Pulp Oy:lle. Talo paloi 26.4.1957. Talo sijaitsi Katajiston leikkikentän vieressä.

Harrastustoiminta

Jo yhdistyksen perustamisen yhteydessä oli harkittu urheiluseuran perustamista, mutta silloin tyhjänpäiväistä juoksentelua pidettiin vielä herrojen kotkotuksena. Pari vuotta myöhemmin urheiluseuran perustavaan kokoukseen saapui 30 henkilöä. seuran nimeksi tuli Honkalahden Työväenyhdistyksen Woimistelu- ja urheiluseura Yritys. Ensimmäiseksi urheilulajiksi tuli voimistelu, jossa edistyttiin niin, että pian iltamissa esitettiin voimistelunäytöksiä ja kerättiin siten varoja. Pian aloitettiin myös kenttäurheilu. Talvisin harrastettiin hiihtoa. Painiharrastus alkoi v. 1912 lopulla, kun Joutsenoon tuli Helsingin Jyryn Pekka Pirskanen. Kilpailujen kautta opittiin erilaisia painitemppuja, kuten toimintakertomus tuolta ajalta kertoo. Painissa järjestettiinkin kuukausittain jäsenten väliset painikilpailut, joita kutsuttiin mestaruuskilpailuiksi. Talvisin työväentalo oli niin kylmä, ettei siellä voinut harjoitella. Painijoille vuokrattiin maanviljelijä Lempiäisen tupa harjoituspaikaksi. Potkukelkkakilpailut olivat myös hyvin suosittuja. Kilpailuja pidettiin Haukilahdessa ja Hinkanrannassa. Naiset tulivat toimintaan v. 1912 ja naisten lajeina olivat voimistelu, hiihto ja uinti. Saman tien jäsenmäärä nousi 150:een.

Kansalaissodan pyörteisiin osallistui lähes koko Yrityksen väki liittymällä punakaartiin. Lopputulos sodasta oli ankara: 28 kaatunutta, loput haavoittuneita tai vankilassa.  Seura oli erotettu Suomen Voimistelu- ja Urheiluseurojen liitosta riitelevänä ja kapinallisena, joten Yritys liittyi perustettuun Työväen Urheiluliittoon. Menestynein Yrityksen kasvatti oli Helsingin Jyryn paidassa paininut Toivo Gerdt. Gerdt saavuttikin useita TUL:n mestaruuksia ja osallistui Työväen Olympialaisiin Wienissä v. 1931, jossa sai pronssia ja Antverpenissa v. 1937.

1920-luvulla ohjelmistoon tuli myös potkupalloilu, jota jopa ukkomiehetkin pelasivat. Ystävyysotteluita pelattiin Imatran Voiman ja Jääsken Toiveen kanssa. Jännittävämpiä otteluita oli joka kesäinen ukkomiesten ja poikamiesten välinen ottelu. Vilkkaasta toiminnasta huolimatta alkoi lopun enteet häämöttää. Helsingin Jyry erotettiin liitosta, koska se osallistui Moskovan spartakiadeihin. Joutsenolaiset puolestaan osallistuivat samoihin Enson Pyrinnön painikilpailuihin Jyryn painijoiden kanssa. Tämän seurauksena Yrityskin erotettiin liitosta. Lopullisen niitin seuran toiminnalle olivat ns. kommunistilait, joiden perusteella Yrityksen toiminta lakkautettiin. Virkavalta naulasi ovet kiinni ja omaisuus myytiin pakkohuutokaupalla v. 1930.

Yhdistyksen piirissä oli merkityksellistä työtä työväen taiteellisella puolella. Nimenomaan näyttämötyö ja musiikin harrastaminen olivat vahvasti esillä . Tammikuussa 1908 alkoi yhdistyksen näytelmäseuran toiminta, joka otettiin vastaan suurella innostuksella. Seuralla oli jopa palkattuna ohjaaja neiti Siimes, jolle maksettiin kuukausipalkkaa 100 markkaa vuonna 1913 ja hänen työtään jatkoi Urho Karlsson. Kansalaissodan jälkeen oli näytelmätoimintaa jonkin verran myös Haukilahden yhdistyksen toiminnassa Arvid Gerdtin vetämänä. Vuoden 1930 jälkeen on seuran toiminta ollut vaihtelevaa, vuoroin vilkasta, vuoroin hiljaista. Seuran nimi muutettiin Työväen Näyttämöksi ja se liittyi Työväen Näyttämöiden liittoon v. 1948.

Soittokunta perustettiin v. 1908 ja nimeksi otettiin Myrsky. Sen kerrotaan olleen alkuun yksityinen ja sekö oli syynä, että rahat soittimien vuokraan saatiin lainaksi Honkalahden sahan isännistöltä. Vuotta myöhemmin soittokunta siirtyi Honkalahden Työväenyhdistyksen soittokunnaksi ja yhdistyksen mukana v. 1930 Haukilahden Työväenyhdistyksen soittokunnaksi. Vuonna 1950 soittokunta muutti nimekseen Joutsenon työväenyhdistyksen soittokunnaksi, jolla nimellä se oli esiintynyt jo aiemmin. Soittokunta esiintyi tietysti yhdistyksen omissa tilaisuuksissa, mm. vappuna ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Soittokunnan tahdittamat tanssiaiset lotjan kannella sinisellä Saimaalla olivat joka kesäinen tapahtuma. STM:n laulu- ja soittojuhlille soittokunta osallistui 1930-luvulla säännöllisesti. Olipa soittokunta ottamassa vastaan Pulpin tehtaan teknistä johtajaa tämän saapuessa ulkomailta, jossa hän oli ollut sairauttaan hoidattamassa. Soittokunnan johtajana toimi lähes 50 vuotta Edvard Skriko, joka omistautui soittokunnalle täysin. Skriko jäi pois johtajan tehtävästä v. 1958. Vuonna 1960 valittiin johtajaksi Einari Tujula ja hän toimi johtajana pari vuotta, jonka jälkeen torvet lahjoitettiin Joutsenon seurakunnalle.

Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin jo vuonna 1922 sekakööri. Kuorotoiminta oli ollut keskeisesti mukana yhdistyksen erilaisissa tilaisuuksissa. Ensimmäisinä kuoronjohtajina toimivat Edvard Skriko ja W.Heinonen. He loivat ja tekivät pohjan kuorotoiminnalle. Vuosikymmenet laulettiin ja esiinnyttiin mm. puhekuorona, joka oli tuolle ajanjaksolle ominaista.

Vuonna 1955 kuoron nimeksi tuli Joutsenon Työväenyhdistyksen sekakuoro. Elettiin ajanjaksoa, jolloin ilmassa oli jo havaittavissa puoluehajaannuksen merkit, mikä kävikin myöhemmin toteen. Osa silloisista kuorolaisista päätti kokouksessaan perustaa Työväenyhdistyksen sekakuoro. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Aili Eiskonen, Martta Lempiäinen, Emmi Kemiläinen, Tyyne Leskinen, Niilo Leskinen, Einari Tujula, Väinö Tynkkynen, Eeva Vepsäläinen, Johannes Vepsäläinen, Annikki Vepsäläinen, Veikko Saukkonen. Kuoro hyväksyttiin Suomen Työväen Musiikkiliiton jäseneksi perusjärjestönumerolla 351 11.2.1957.

Kuoroa ovat johtaneet Einari Tujula v. 1955 – 1973, Maija-Leena Rouhiainen v. 1973 – 1976, Pertti Pesonen v. 1976 – 1979, Jukka Lind 1980 – 1990, Keijo Laine 1991.

Kuorolaiset jatkoivat harrastustaan Sekakuoro Ajattomissa ja Joutsenon Eläkkeensaajien sekakuoro Soinnussa. Nyt kuoro on tauolla ja harjoittelee satunnaisesti.

Kuoro osallistui STM:n musiikkijuhlille eri puolelle Suomea ja muutamia ulkomaanmatkojakin tehtiin, mm. Pohjoismaisten Työväen musiikkijuhlille Tukholmaan v. 1972, Osloon v. 1977, Tanskan Odense v. 1988, Islanti v. 1992, Ruotsi v. 1997, Norja v. 2002.

Elokuvatoiminta aloitettiin 1920-luvun alussa. Ensimmäiseen liikkuvien kuvien toimikuntaan v. 1923  kuuluivat Juho Pesonen, Arvid Gerdt, Heikki Väkeväinen ja Mikko Martikka. Pian voitiin todetakin, että liikkuvien kuvien näyttäminen on varsin kannattavaa puuhaa. Aluksi Haukilahden ja vuodesta 1930 lähtien Honkalahden työväentalossa toimineet elokuvat saivat v. 1934 äänielokuvalaitteet. Mykän elokuvien aikana Työväenyhdistyksen soittokunta oli monesti soittamassa elokuvissa, samoin paikallinen haitaristi oli antamassa väriä elokuville. Suomen Elokuvateatterien Omistajien Liittoon yhdistys liittyi v. 1942.

Honkalahden elokuvat oli toiminnassa 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta kävi kannattamattomaksi. Vuonna 1983 tuli Joutsenon kunta mukaan toimintaan ja teatterin nimeksi tuli Kino Joutseno. Kunnan tuki elokuville loppui v. 1994. Elokuvia näytettiin sitten omalla riskillä, olipa Joutseno Opiston opiskelijatkin elokuvatoiminnassa mukana. Elokuvien näyttäminen lopetettiin v. 2004.

Nykyiset elokuvakoneet ovat vuosimallia 1957 valokaarihiilillä toimivat Victoria IV. Koneita on koko niiden historian ajan hoidettu hyvin ja ne ovatkin kunnoltaan yhdet Suomen parhaista. Koneiden käyttäjinä ovat sotien jälkeen toimineet Aarne Nykänen, Terho Holopainen, Teuvo Turunen, Pentti Jauho, Terho Holopainen ja Keijo Poutiainen.

Suosituimmat elokuvat olleet 1950-luvun menestys ”Tuntematon sotilas”, jota näytettiin kaksi viikkoa ja ”Ben Hur”. Kino Joutsenon suosituin elokuva oli ”Muumipeikko ja pyrstötähti”, jota ahtautui katsomaan 286 henkilöä. Tuolit eivät riittäneet, joten osa lapsista istui lattialla.

18.10.1984 kokoontui joukko aktiivisia aikuisia käynnistämään Nuorten Kotkien toimintaa Joutsenossa ja perustettiin toimikunta hoitamaan asiaa. Toiminta lähti käyntiin ja kerhoiltoja pidettiin keskiviikkoisin työväentalolla. Alkuvaiheessa kerhoilloissa kävi 30 – 40 lasta ja nuorta. Kerhoilloista pyrittiin tekemään mahdollisimman monipuolisia, oli askartelua, ulkoilua, kokkailua ja erilaisiin tapahtumiin valmisteltiin ohjelmaa. Tehtiin retkiä eri kohteisiin, järjestettiin leirejä ja viikonloppuseikkailuja työväentalolla sekä osallistuttiin piirijärjestöjen ja keskusliiton järjestämiin tapahtumiin, retkiin ja koulutuksiin.

Vuonna 1995 Joutsenon Nuoret Kotkat valittiin edustamaan keskusliittoa ja Suomea yhteispohjoismaiseen teatteriprojektiin. Projektin tavoitteena oli tehdä näytelmä aiheesta Lapset ja Työttömyys.. Projektiin osallistui lisäksi ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia Nuoria Kotkia. Ensi-ilta oli 13.1.1996 Tanskan Roskildessa.  Joutsenolaisia lapsia ja aikuisia osallistui eri leireille mm. käytiin Itävallassa.

Tällä hetkellä kerhot pyörivät työväentalolla Lappeenrannan työväenyhdistyksen toimesta ja ohjaajana toimii Sari Päivinen.