Itä-Suomen hovioikeus päätti hiljattain kumota Etelä-Karjalan käräjäoikeuden säilöönottopäätöksen ja vapauttaa Joutsenon säilöönottoyksikössä olleen nigerialaisnaisen ja tämän 2- ja 6-vuotiaat lapset, jotka olivat hakeneet Suomesta turvapaikkaa. Perhe vietti entisessä vankilassa poikkeuksellisesti ja kohtuuttomasti lähes kaksi kuukautta. Nyt perhe odottaa jatkokäsittelyä Joutsenon avoimessa vastaanottokeskuksessa, jonne heidän tulee ilmoittautua kaksi kertaa päivässä.
Perheen äidin tekemää turvapaikkahakemusta ei otettu alun perin käsittelyyn, koska hän oli jo saanut turvapaikkaan perustuvan oleskeluluvan Italiaan. Ongelmallista kuitenkin on, että hän ei ollut hakemuksessaan uskaltanut kertoa olevansa ihmiskaupan uhri.
On tunnettu fakta, että Italian ja Nigerian välillä toimii rikollisjärjestöjä, jotka pyrkivät hyötymään ihmiskaupasta. Kymmenet tuhannet nigerialaisnaiset ovat joutuneet ilmiön uhreiksi, ja heistä sadat ovat paenneet myös Suomeen. Suomessa meidän tehtävämme olisi varmistaa, että uhrit uskaltaisivat heti alussa kertoa, mikä on asioiden laita. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ei ole helppoa. Ei kuitenkaan ole oikein, että myös meidän järjestelmämme pettää ihmisen, joka on joutunut hyväksikäytetyksi. Vielä vähemmän oikein on se, että tilanteesta joutuvat kärsimään viattomat lapset.
Erityisesti kun kyseessä on perheenäiti, jolla on pieniä lapsia, tulisi harkita, miten voitaisiin käyttää enemmän tapauskohtaista harkintaa. Lapsille joutuminen säilöönottoyksikköön voi olla hyvin traumatisoivaa. Myöskään tämän tapauksen lapset eivät selvästi voineet hyvin, ja säilöönotto kesti useita viikkoja.
On hyvä, että hovioikeuden päätöksellä perhe nyt on vapautettu. Päätöksessä painoi ennen kaikkea lasten etu. Nyt Migri käsittelee perheen tekemää uutta turvapaikkahakemusta, mutta ei ole mitään takeita siitä, että uutta hakemusta otettaisiin käsittelyyn. On ymmärrettävää, että kun on toiseen EU-maahan myönnetty turvapaikkaan perustuva oleskelulupa, hakemusta ei käsitellä Suomessa. EU-lainsäädäntöä ja yhteisiä linjauksia on noudatettava. Voitaneen kuitenkin kysyä, onko tämänkaltaisissa tilanteissa oikein, jos emme pysty käyttämään minkäänlaista tapauskohtaista harkintaa.
Suna Kymäläinen
kansanedustaja (sd.), Lappeenranta