Eduskunnassa eletään jälleen budjettisyksyä. Valtiovarainministeriön tuore ennuste osoittaa, että Suomen talous kasvaa edelleen piinaavan hitaasti. Syy tähän on ennen kaikkea suomalaisten luottamuksen ja tulevaisuudenuskon puute. Suomalaiset eivät uskalla kuluttaa, koska työllisyystilanne on heikko ja tulevaisuus näyttää sumuiselta. Ei-välttämättömiä hankintoja jätetään tekemättä ja asunnonvaihtoa harkitaan aiempaa pidempään, koska epävarmassa tilanteessa pidetään parempana säästää pahan päivän varalle.
Kuluttajia ei voine syyttää siitä, että vallitsevassa tilanteessa ei-pakollisista menoista säästetään. Kun talouden näkymät eivät ole selkeitä, työttömyysluvuissa tehdään ennätyksiä, hallituksen leikkaukset heikentävät monen ostovoimaa ja heikentynyt turvallisuustilanne sekä vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos herättävät ahdistusta ja pelkoja, ei varmasti ole ihme, jos omaankin tulevaisuuteen on vaikeaa uskoa.
Eräs asia, johon vallitseva epävarma tilanne vaikuttaa, ovat ihmisten lapsi- ja perhehaaveet. On tutkittu, että yleisin syy lasten hankinnan lykkäämiselle on elämäntilanteen epävarmuus. Viime vuosina meitä ovat koetelleet niin koronapandemia, Ukrainan sota ja sitä seurannut energiakriisi, heikosta talouskasvusta tai maailmanpolitiikan mullistuksista puhumattakaan.
Synkät uutiset lisäävät epävarmuutta myös omasta tulevaisuudesta. Kaikkein konkreettisimmin lapsihaaveiden lykkäämiseen vaikuttaa kuitenkin se, miten vakaaksi oma henkilökohtainen talous ja elämäntilanne koetaan. Voinko luottaa siihen, että minulla on työpaikka myös jatkossa? Onko minulla mahdollisuuksia tarvittaessa kouluttautua uudelleen? Pystynkö turvaamaan lapselleni taloudellisesti vakaan kasvuympäristön? Tukeeko yhteiskunta minua ja perhettäni pahimman yli, jos jotain odottamatonta tapahtuu?
Valitettavasti hallituksen päätökset ovat heikentäneet perheiden tilannetta ja sitä kautta ihmisten luottamusta siihen, että vastaus esimerkiksi edellä mainittuihin kysymyksiin on tulevaisuudessa positiivinen. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen vaikutusarvion mukaan hallituksen leikkaukset ajavat 31 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Lapsiperheköyhyyden seuraukset ovat kauaskantoisia sekä lasten henkilökohtaisessa elämässä että laajemmin yhteiskunnassa: lasten sosiaaliset suhteet tai koulumenestys voivat kärsiä ja riski syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin sekä muihin terveydellisiin haasteisiin myöhemmässä elämässä kasvaa. Nämä kaikki tekijät lisäävät painetta myös julkiselle taloudelle.
Jo pitkään on puhuttu siitä, että syntyvyys on Suomessa liian matalalla tasolla ja sitä pitäisi saada nostettua. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli tilastohistorian matalin. Pienintä syntyvyys oli itäisessä Suomessa, joka muutoinkin on viime vuosina kärsinyt taloudellisesti eniten Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman taloudellisen iskun myötä. Sama pätee talouskasvuun: Suomessa ei ole nähty kunnon talouskasvua yli viiteentoista vuoteen.
Yhteinen nimittäjä matalalla syntyvyydellä ja hitaalla talouskasvulla on koettu epävarmuus ja luottamuksen puute. Myös hallituksen toivoisi ymmärtävän, että nyt jos koskaan meidän tulee pystyä vahvistamaan suomalaisten uskoa tulevaan. Suomi tarvitsee ainaisen kurjistamisen ja leikkauskierteen sijaan toimia, jotka tukevat pitkän aikavälin kasvua ja työllisyyskehitystä sekä ennen kaikkea vahvistavat ihmisten luottamusta siihen, että huomenna on paremmin kuin tänään.
Jotta voidaan kannustaa ihmisiä perustamaan perheitä, tarvitaan aidosti lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa. Toivon, että jokainen lastenhankintaa pohtiva suomalainen voikin turvautua Mauno Koiviston ajatukseen: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Suna Kymäläinen
Kansanedustaja (sd.)