Hallituksen rahanjako- ja leikkauspäätökset ristiriidassa keskenään

Edellisten vuosien alijäämien kattaminen olisi vaatinut suuria säästöjä normaalista toiminnasta, ja sen vuoksi edessä olisi ollut henkilöstön irtisanomisia ja työttömyyttä sekä potilaiden hoidon siirtymistä hamaan tulevaisuuteen. Tästä olisi myös seurannut verotulojen pienemistä valtiolle ja kunnille sekä velvollisuus maksaa irtisanotuille työttömyyskorvauksia ja mahdollisesti jopa toimeentulotukea. Tämä olisi ollut ihan ok maan hallituksen mielestä.

Valtava ristiriita tuli ilmi, kun hallitus yllättäen ”löysi” jostain miljardeja irtorahaa, jolla mahdollistui mm. kehysriihen megaluokan veronalennukset erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille, mutta vain minimaalisesti muille, kun otetaan huomioon ay-jäsenmaksujen, työhuonevähennyksen ja työmatkapyörien verovähennysoikeuksien ym. poisto. Hallituksella oli ensin vain leikkauksia suihkivat sakset ja sitten yhtäkkiä jakovaraa yli 2 miljardia palkansaajien ja yhteisöjen veronkevennyksiin. Senttiäkään ei ollut jakovaraa ja lisärahoitusta hyvinvointialueille!

Talouskasvua pitäisi hallituksen mielestä syntyä veronkevennyksillä etenkin hyvätuloisten osalta. Jo aikapäiviä on tiedetty, että käteen jäävän nettotulon kasvu nostaa kaikkein eniten pienempituloisten kulutusta ja vähemmän suurituloisten kulutusta, koska jälkimmäiset ovat jo muutenkin voineet ostaa haluamiaan asioita. Eli talouskasvu veronkevennyksillä on kyseenalainen.

Talouden heikkenemistä olisi puolestaan joka puolella maata aiheuttanut hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuus vuoden 2026 loppuun mennessä, kun irtisanottujen henkilöiden verotulot olisivat jääneet pois ja tilalle olisi tullut yhteiskunnan velvollisuus maksaa työttömyyskorvauksia ja toimeentuloatukea siihen asti kunnes irtisanotut löytäisivät uutta työtä.

Hallitus voisi ottaa sloganikseen seuraavan lausahduksen ”Logiikkaa ei ollenkaan, mutta rahaa on – ei tosin kaikille”

Marja-Liisa Vesterinen

kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen (sd.)

Lappeenranta