Aktiivinen vanhuspalveluista huolehtiminen sydämenasiana

Aivan äskettäin olen selvitellyt hyvinvointialueen johtoon kuuluvilta, mistä on kysymys yt-neuvottelujen tuloksena syntyneestä ratkaisusta vähentää 30 työsuhdetta ikäihmisten palveluista. Edellinen aluevaltuusto oli tehnyt tästä päätöksen osana talousarvion henkilöstöbudjettia, joten asia ei tule enää aluehallituksen eikä aluevaltuuston päätettäväksi. Halusin kuitenkin saada lisätietoa, jotta voin muodostaa oman kantani asiaan vanhusten edusta huolehtimiseksi. Sen vuoksi olen käynyt keskustelun neljän hyvinvointialueen johtotasoille kuuluvan henkilön kanssa.

Sain selville, että henkilöstövähennyksiä toteutetaan mm. siksi, että eräisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin suunnitellaan myös muuta toimintaa, jos näköpiirissä on, että alueelle ei jatkossa tule enää hakeutumaan vanhuksia yhtä paljon kuin nyt ja asumispalveluita kyetään kokonaisuutena tarjoamaan lähellä jo kattavasti. Em. yksiköissä on eläköityviä henkilöitä ja määräaikaisia sijaisuuksia tekeviä henkilöitä, joiden työsuhteen päättyessä myös henkilöstömäärä pienenee muuttuvaa toimintaa ja asukasmääriä vastaavasti.

Valtio antaa hyvinvointialueelle vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen rahoitusta valitettavasti vain hallituksen pienentämää henkilöstömitoitusta (0,6) vastaavan määrän. Hyvinvointialue teki viime vuonna ja tekee tänäkin vuonna edelleen alijäämää. Vanhatkin alijäämät on saatava katettua. Tässä piilee vaaranpaikka: valtio voi ottaa hyvinvointialueen ohjaukseensa ja tehdä ”väkivaltaisia” leikkauksia palveluihin tai yhdistämisen muuhun hyvinvointialueeseen vastoin meidän tahtoamme. Päättäjien ja hva:n johdon on huolehdittava talouden osalta, että tuollaiseen tilanteeseen ei jouduta, koska se ei olisi Etelä-Karjalan väestön kannalta edun mukaista. Tässä koen voimattomuutta, koska hva:lla ei ole edellä olevasta johtuen mahdollisuutta suurempaan henkilöstömäärään kuin mihin on saatu valtiolta rahoitus.

Olen pitänyt aina ehdottomana tavoitteena, että vanhukselle on annettava viipymättä tehostetun palveluasumisen paikka, jos vanhuksen heikentynyt toimintakyky, muistisairaus tms. täyttää ne kriteerit, joiden perusteella paikka on saatava. Lain mukaan paikka on saatava kolmen kuukauden sisällä. Nyt tehostetun palveluasumisen paikkaa joutuu jonottamaan 54 vuorokautta eli jonotusaikaa on saatu lyhennettyä paljon ja alle sen, mitä laki vaatii. Saamani tiedon mukaan jonossa olevista yli puolelle on tarjottu hoivapaikkaa, mutta he ja ehkä myöskään heidän omaisensa eivät ole halunneet vastaanottaa tarjottua paikkaa, vaan he ovat omasta tahdostaan jääneet vielä jonoon odottamaan pääsyä juuri tiettyyn palveluyksikköön, kunhan sieltä vapautuu paikka.

Olen tehnyt parhaani ja pidän vaalilupauksistani kiinni jatkossakin.

Marja-Liisa Vesterinen

Aluevaltuuston 1. vpj (sd)

Fil. tohtori, kauppatiet.lisensiaatti