Hallituksen sote-politiikka kohtelee kaltoin hyvinvointialueita ja sote-järjestöjä

Orpon-Purran hallitus kohtelee valitettavasti hyvin kaltoin julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä sitä tukevia sote-järjestöjä ja -yhdistyksiä. Aiempia suuria leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen on seurannut lisärahoituksen ohjaaminen yksityisille terveysalan yrityksille mm. vuoden 2024 alussa korotettuina 30 euron Kela-korvauksina yksityislääkärillä käynneille.

Yksityislääkärillä käynnit eivät kuitenkaan ole Kela-korvauksen houkuttamina lisääntyneet, eivätkä hoitojonot ole lyhentyneet. THL on verrannut vuoden 2023 kuuden ensimmäisen kuukauden käyntien määrää tänä vuonna kuuden ensimmäisen kuukauden yksityislääkärillä käyntien määrään.

Ja voi hyvä tavaton, käynnit ovat lisääntyneet koko maassa vain 40 000:lla eli mitättömät 2,3 %.

Mutta Kela-korvausten rahamäärä sen sijaan kasvoi 17 miljoonasta 49,3 miljoonaan euroon. Kansanedustaja Lindenin (sd.) mukaan yhden lisäkäynnin ”hinta” yksityislääkärillä on siis laskennallisesti vähintään 750 euroa. Tolkutonta törsäystä maan hallitukselta. Tuolla noin yli 30 miljoonan kulujen kasvattamisella olisi saatu maksettua julkisella puolella kansanedustaja Lindenin mukaan noin 800 000 lääkärikäyntiä.

Tarvitsemme nimenomaan julkisen terveydenhuollon vahvistamista ja rahoituksen ohjaamista siihen. Yksityissektori on erittäin hyvä palvelujen täydentäjä itse maksaville tai terveysvakuutuksen ostaneille asiakkaille sekä yritysten työterveyshuollolle.

Valtiovarainministeri Purralla on taas uusi suunnitelma leikata sote-järjestöiltä ja -yhdistyksiltä valtionavustusta jo aiemmin leikatun 140 miljoonan jatkoksi vielä 100 miljoonaa euroa. Sote-järjestöt ovat korvaamaton tuki niin hyvinvointialueille palvelujen täydentäjänä kuin tietysti palvelujen käyttäjille itselleen eli esimerkiksi vanhuksille, mielenterveyspalveluja tarvitseville lapsille ja nuorille, koulukiusatuille, perheille, vammaisille, kriisejä kohdanneille ja päihdeongelmaisille.

Sote-järjestöt ovat itse todenneet, että valtionavustusten leikkaus ei tasapainota Suomen julkista taloutta, vaan syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä entisestään, koska jos järjestöt joutuvat ajamaan alas palveluitaan tai koko toimintaansa, niin edellä mainitut ihmiset ryhtyvät hakemaan näitä palveluja hyvinvointialueilta, joilla jo nyt on liian vähän valtiolta saatua rahoitusta palvelujensa järjestämiseen.

Omakin hyvinvointialueemme on joutunut jo tekemään vuodelle 2025 ja vuodelle 2026 lisärahoitushakemukset valtiovarainministeriölle oikeuskanslerin antaman ohjeistuksen mukaisesti, jotta alueemme väestö saisi ne palvelut, joita se tarvitsee. Hyvinvointialueella on koko ajan tehty kiitettävää työtä toiminnan uudistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Siitä huolimatta minulla ja varmasti muillakin hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on suuri huoli siitä, saammeko esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, terveyskeskus- ja muut hyvinvointipalvelut riittämään tarvitsijoille, jos maan hallituksen politiikka sote-palveluissa ei nopeasti parane.

Marja-Liisa Vesterinen

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd.)

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd.)

Fil. tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti