Sisäliikuntahallin monikäyttöisyys edellyttää järkevää lisärahoitusta

Olen iloinen siitä, että puheet ja suunnitelmat Lappeenrannan monitoimiareenasta keskustan alueella tulevat piakkoin kuopatuiksi kokonaan – turhaa rahan tuhlausta tuo suunnittelutyö on mielestäni ollutkin. Korjataan Kisapuiston hallia esiin tulevien tarpeiden mukaisesti ja säästetään rutkasti kaupungin rahoja.

Sisäliikuntahallin rakentaminen puolestaan alkaa hyvin pian. Se tulee olemaan sekä liikuntahalli että monitoimiareenaa korvaava tapahtumatila. Nyt on huolehdittava siitä, että tästä hallista tulee mahdollisimman monikäyttöinen keskustassa sijaitseva halli, eli sen tulee soveltua monenlaisiin urheilu- ja pelilajeihin sekä tapahtumapaikaksi erityyppisille konserteille, messuille, näyttelyille ja muille tapahtumille.

Kun sisäliikuntahallin rakentamisesta ja amiksen tekonurmen siirtämisestä vuonna 2020 päätettiin, hallin ensimmäinen hinta-arvio oli 5,43 miljoonaa euroa. Valtuuston esityslistalla kerrottiin tuolloin hyvin tarkkaan se, että tuo 5,4 miljoonaa koski vain hallin rakennusteknisiä töitä ja että kokonaiskustannusarviota varten oli selvitettävä lisäksi LVI- ja sähkötöiden, liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen sekä rakennuttajan kustannukset. Niin tehtiinkin, ja kokonaishinnaksi muodostui 8,4 miljoonaa euroa.

Kokonaishintaa nosti sen jälkeen vielä koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin seurannaisvaikutukset rakennusmateriaalien hintoihin. Samoihin aikoihin kuntalaisvalitukset tulivat käsitellyiksi ja onneksi hylätyiksi eri oikeusasteissa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän vuoden talousarvioon 14 miljoonan euron määrärahan ja lisäksi on äskettäin saatu päätös valtionavusta 0,75 miljoonaa.

Nyt ollaan niin pitkällä, että sisäliikuntahallin rakentamispäätös syntyy lähiaikoina. Samalla tullaan siihen hetkeen, jolloin on osattava ajatella erityisen järkevästi ja kauaskantoisesti. Sisäliikuntahalliin tarvitaan nostokaarteet (1,25 miljoonaa euroa), joita tarvitaan juoksuratakäyttöön. Ne ovat muissa käyttötilanteissa hydrauliikan avulla lattian kanssa samalla tasolla ja lisäävät käytettävää tilaa esimerkiksi useammalle vierekkäiselle pelikentälle tai tapahtumille. Seinustalta vedettävää teleskooppikatsomoa (0,435 miljoonaa) taas tarvitaan istuinpenkkien saamiseksi eri tilaisuuksiin, mutta ne saadaan vedettyä takaisin pelikentältä, kun niitä ei tarvita. Kumpikin lisävarustus on mielestäni tarpeellinen.

Näiden kahden, monikäyttöisyyttä roimasti parantavan lisäyksen vuoksi sisäliikuntahallin rakentamisesta saatu paras tarjous on 15,55 miljoonaa euroa eli 0,8 miljoonaa yli kaupungin talousarvion ja valtionavustuksen. Tähän kustannusarvion kasvuun ja sen rahoitukseen tarvitaan vielä luottamushenkilöiden hyväksyntä kaupunginhallitustasolla.

Sisäliikuntahalliasiaa on veivattu eri syistä jo monta vuotta. Olen itse sitä mieltä, että tarvittava lisärahoitus, noin 800 000 euroa, tulee hyväksyä, jotta saamme ripeästi liikkeelle toimivan, laadukkaan ja mahdollisimman monikäyttöisen sisäliikunta- ja tapahtumahallin rakentamisen.

Marja-Liisa Vesterinen

Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)