Politiikan syksy on käynnistynyt. Hallitus kokoontui jälleen budjettiriiheensä, jossa tavallisten suomalaisten toimeentulon vahvistaminen jäi edelleen hyvätuloisille jaettavien veronkevennysten jalkoihin. Valitettavasti hallitus ei edelleenkään näytä puolustavan edes pienituloisissa perheissä kasvavien lasten ja nuorten etuja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi hiljattain tarkentuneet laskelmansa hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista. Uuden laskentamallin mukaan vuosien 2024–2025 muun muassa työttömyysturvaa ja yleistä asumistukea koskevien heikennysten seurauksena pienituloisten määrä Suomessa kasvaa 110 000:lla. Näistä köyhyysrajan alle joutuvista 27 000 on alaikäisiä lapsia ja nuoria.
Pahimmillaan lapsena koettu köyhyys estää lapsen oikeuksien toteutumista. Samalla se voi johtaa paitsi heikompaan koulumenestykseen, myös vakaviin ongelmiin myöhemmin elämässä. Köyhyydessä kasvaneet ovat aikuisena muita alttiimpia erilaisille terveydellisille haasteille, mielenterveys- ja päihdeongelmille sekä syrjäytymiselle.
Lapsiperheköyhyyden torjuminen onkin tärkeää paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kannalta. Lyhytnäköiset säästötoimet nyt aiheuttavat kasvavia menoja tulevaisuudessa. Varsinkin kun sosiaaliturvaleikkaukset yhdistetään toteutuneisiin järjestöleikkauksiin, paineet jo valmiiksi talousvaikeuksissa oleville hyvinvointialueille vain kasvavat, kun sote-järjestöjen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevistä ja tukevista palveluista tingitään.
THL:n uusi laskelma osoittaa, että päätettyjen sosiaaliturvaleikkausten myötä kymmenet tuhannet uudet perheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Mikäli vielä hallituksen kaavailema toimeentulotukiuudistus toteutuu, vaarana on, että pienituloisuus lisääntyy edelleen. Ennen kaikkea heillä, jotka jo aiemmin jäivät köyhyysrajan alapuolelle, taloudellinen tilanne heikkenee entisestään.
Voi vain kysyä, mitä on enää hyvinvointivaltiostamme tämän vaalikauden jälkeen jäljellä. Hallituksen toivoisi ennen kaikkea katsovan asiaa pidemmällä tähtäimellä ja pohtivan, miten tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisissa kodeissa kasvaviin lapsiin ja nuoriin – heidän tulevaisuuteensa ja sitä kautta koko Suomen tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa toistaa aiempia virheitä. Kurjistamisen ja eriarvoisuuden lisäämisen sijaan tarvitsemme kasvutoimia ja aitoja panostuksia tulevaisuuteen.
Suna Kymäläinen
Kansanedustaja (sd.), Lappeenranta
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja